Choy Lee Fut Historia

CHOY LEE FUT HISTORIA

Choy Lee Futin perustaja Chan Heung, oli kotoisin Kwantungin provinssista, Sun Wuin maakunnasta, Kin Muin alueelta, jossa on paljon vuoria muttei paljon puita, joten ihmiset saivat elantonsa maanviljelystä. Alue oli köyhää ja ihmisillä ei ollut rahaa. Chan Heungin isällä oli jonkin verran rahaa, jolla olisi voinut kasvattaa lapsensa, mutta Chan Heung rakasti jo lapsena tappelua ja oli kiinnostunut kung fusta. Seitsemän vuoden ikäisenä Chan Heung sai kung fu -opetusta enoltaan Chan Yuen Wulta, joka oli kylän vanhin ja Shaolin-temppelin kuuluisa mestari. Hän opetti Chan Heungille Buddha Style Fistiä eli Fut Gata. Chan Heung oli perheen ainoa poika, vahva ja nopea oppimaan uusia asioita. Lahjakkaana oppilaana hän sai nopeasti enonsa kaiken huomion, joka ei säästellyt itseään opettaessaan Chan Heungille kaiken tietämänsä. Muutaman vuoden opiskelun jälkeen Chan Heungin taidot olivat tehneet niin suuren vaikutuksen, että hänet kutsuttiin avaamaan enolleen koulu Sun Wuin kaupunkiin. 15- vuoden ikäisenä Chan Heungista oli tullut täydellinen taistelija.

Ajan myötä hänen maineensa kasvoi ja Chan Heung sai monia oppilaita. Eräänä päivänä hän sai kuulla että kuuluisa opettaja Lee Yau Shan oli kutsuttu lähiseudulle. Hän oli Shaolin-munkki Ji Sinin oppilas ja sanottiin olevan kammottavan hyvä. Lee Yau Shan oli Chan Yuen Wun si hing eli vanhempi veli Shaolin-temppelissä ja hän oli Shaolinin Lee Family Fistin eli Lee Gan taitaja. Mestari Leen erikoisuutena oli keppi, Lee Ga kwun, josta hän oli Etelä-Kiinassa erittäin tunnettu.

Chan Heung, joka oli vahva ja utelias ja rakasti hyvää ottelua, päätti testata Lee Yau Shanin taidot. Mestari Lee oli ravintolassa juomassa teetä ja Chan Heung odotti ulkona kavereidensa kanssa. Tämä kaveriporukka ei osannut päättää kuka menisi ensin sisään ja kävivät ulkona keskustelua siitä. Chan Heung kuitenkin tönäistiin sisään ravintolaan. Hän katsoi ympärilleen ja käveli kohti mestari Leetä. Saavuttuaan tämän luokse hän potkaisi Leen alta mutta tämä jatkoi teen juomista istuma-asennossa ilman tuolia ja katsoi taakse kuka häntä tällä tavalla häiritsi. Silloin Chan Heung tarttui häneen takaapäin ja pisti kädet tämän ympärille. Mestari Lee iski nopeasti kyynerpäillään kädet alas seung gang jangia käyttäen ja Chan Heung kaatui. Hän ei uskonut tätä todeksi vaan otti tuolin ja iski sillä mestari Leetä. Tämä otti sateenvarjon pöydältä jolla torjui iskun pek chuita käyttäen. Tämän jälkeen Chan Heung ei enää uskaltanut hyökätä mestari Leen kimppuun. Lee kysyi mihin kouluun hän kuului ja miksi oli hyökännyt hänen kimppuunsa niin omituisella tavalla, eikä vain haastanut häntä.

Chan Heung tunsi häpeää ja sanoi, että hyökkäsi Leen kimppuun, koska hänen halusi opetella löytämään heikkouksia omissa taidoissaan ja että ei haluaisi sekoittaa siihen opettajaansa. Leetä tämä vastaus huvitti ja Chan Heungin yllätykseksi hän poistui paikalta. Poistuessaan Lee Yau Shan ihmetteli miksi noin voimakas, lahjakas ja taitava nuori mies tuhlaa elämänsä eikä kehitä itseään. Muutamia päiviä myöhemmin Chan Heung mietti mitä Lee Yau Shan oli sanonut. Tajutessaan että kung fun oppimisessa ei tule koskaan valmiiksi hän erosi välittömästi pääopettajan tehtävästä enonsa Chan Yuen Wun koulussa ja ilmoittautui Lee Yau Shanin kouluun. Mestari Lee katsoi häntä ja huomasi nuoren pojan todella pitävän kung fusta ja otti tämän oppilaakseen. Myöhemmin Chan Heung kirjoitti muistiinpanoihinsa, miksi hän oli halunnut mestari Leen oppilaaksi: ensiksi, hänen hyökättyään huomaamattomasti Leen kimppuun takaapäin, tämä ei hätkähtänytkään. Toiseksi, hänen tarttuessaan mestari Leehin, tämä ei menettänyt tasapainoaan. Ja kolmanneksi, mestari Lee pystyi torjumaan hänen tuolilla tekemänsä hyökkäyksen. Chan Heung oli Leen oppilas viisi vuotta ja sinä aikana hänestä tuli Lee Gan taitaja. Tämä nosti Chan Heungin taidot taas uudelle tasolle.

Munkki Choy Fook

Aikaa myöten Lee Yau Shan ja Chan Heung kuulivat erakkomunkista nimeltä Choy Fook, joka asui temppelissä Luo Fu -vuorella. Tämä munkki oli kuuluisa kiinalaisen lääketieteen taidoistaan. Lee kertoi Chan Heungille, että jos munkki oli niin taitava dit dassa (lihasten ja luuston vammojen hoidossa), hänen täytyi olla myös taitava taistelulajeissa. Kärsimättömänä uteliaisuudesta Lee Yau Shan ja Chan Heung päättivät vierailla munkin luona välittömästi. Käveltyään pitkän matkan Luo Fu Shanille he lopulta saapuivat temppelin portille. Temppelissä oli todella hiljaista ja he löysivät vanhan miehen joka nukkui. Mestari Lee ja Chan Heung tulivat temppeliin ja kävelivät kovaäänisesti ympäriinsä, jolloin vanhan mies heräsi. Tämä oli iästään huolimatta isokokoinen ja lihaksikas mies, jolla oli läpitunkeva katse. Vanha mies tuli varovaisesti katsomaan ja kysymään kaksikolta voisiko hän jotenkin auttaa. Chan Heung karjaisi, että he eivät halunneet nähdä häntä vaan kung fu -miestä ja että toinen mies oli hänen sifunsa mestari Lee. Vanha herännyt mies vastasi, että hänen sifunsa ei ollut siellä vaan mennyt ulos. “Haluatteko nähdä sifuni ja odottaa hänen paluuta päivittäiseltä kierrokseltaan?”, mies jatkoi. Chan Heung karjaisi jälleen: “Koska hän tulee?” ja vanha mies vastasi ettei tiedä. Chan Heung murahti ja sanoi, että “hyvä on, me istumme ja odotamme”. Vanha mies sanoi menevänsä ulos pilkkomaan puita ja tulevansa sen jälkeen keittämään heille teetä. Mestari Lee ja Chan Heung istuivat kahdesta kolmeen tuntia eikä vanhasta miehestä kuulunut mitään. Sitten mestari Lee hermostui ja meni temppelin ulkopuolelle katsomaan mitä siellä tapahtuu.

Hän käveli ympäriinsä ja lopulta huomasi, että vanha mies pilkkoi puita paljailla käsillään. Silloin mestari Lee tajusi hänen olevan Choy Fook ja halusi myös näyttää taitojaan ja kiinnittää mestari Choyn huomion ja päätti potkaista jauhinkiven pois paikaltaan. Lee käveli temppelin rappusten vieressä lojuvan jauhinkiven viereen. Ensin hän potki maata kiven ympäriltä, sen jälkeen hän meni kivilaatan taakse ja potkaisi jauhinkiven irti maasta. Mestari Choy katsoi ja kysyi mestari Leeltä: “Miksi olet noin vihainen?” samalla lohkaisten jauhinkivestään palasen ja murensi sen mestari Leelle paljain käsin ja sanoi, että “tässä on sinulle pieni lahja”. Lee katsoi mestari Choy Fookkia pelästyneenä ja tajusi, että hänen edessään todellakin seisoi kuuluisa Shaolin-temppelin munkki Choy Fook, Choy Family Fistin eli Choy Gan mestari. Hiekka Leen edessä oli muistutus hänen huonosta käytöksestään, joten Lee kiitti ja poistui välittömästi tuntien kunnioitusta vanhaa miestä kohtaan. Vähän ajan päästä Chan Heung tuli ulos eikä ensin ymmärtänyt mitä oli tapahtunut, mutta hän tajusi mahdollisuutensa kehittää taitojaan myös toisen supertaitoja omaavan opettajan alaisuudessa. Chan Heung meni välittömästi polvilleen ja kerjäsi tältä pääsyä oppilaaksi.

Choy Fook tutki nuoren miehen käytöstä ja luonnetta huolellisesti. Lopulta hän tuli siihen tulokseen että pyyntö oli aito. Hymyillen Choy Fook sanoi: “Jos haluat olla oppilaani sinun täytyy noudattaa seuraavia kolmea ohjetta tai muuten sinun on poistuttava välittömästi”.

Choy Fookin määrämät kolme ohjetta Chan Heungille olivat:

  1. Chan Heungin täytyy olla hänen kanssaan luostarissa ainakin kymmenen vuoden ajan, harjoitteluajan loppuun saakka.
  1. Chan Heungin kiellettiin käyttämästä taitojaan tappamiseen tai toisen vammauttamiseen, eikä hän saisi koskaan ylpeillä saavutuksillaan.
  1. Chan Heungin täytyy potkaista jauhinkivi takaisin alkuperäiselle lepopaikalle.

Chan Heung ei saanut kiveä aivan koloonsa, sillä se jäi kolon reunalle heilumaan mutta mestari Choy hyväksyi hänet kuitenkin oppilaakseen.

Seuraavat kymmenen vuotta Choy Fook opetti Chan Heungille kung fua, tarkasti ja kurinalaisesti. Jokainen uusi tekniikka vei päiviä oppia ja Chan Heungin piti osata jokainen tekniikka nopeasti ja virheettömästi, voimaa käyttäen, sekä ymmärtää se ennen kuin voisi opetella uuden tekniikan. Chan Heungin kung fu parani merkittävästi ja muuttui paljon entisestä. Kaikki Choy Fookilla oleva tieto ja taito siirtyi Chan Heungille, kuten paljaan käden tekniikoita, keppi, – ja wooden dummy tekniikoita jne. Tekniikoiden määrä oli loputon ja ne olivat täynnä hienovaraisia eroja – kuin luonnossa itsessään. Kovan työn, pitkäjänteisyyden, lahjakkuuden ja hyvän opettajan yhdistelmä mahdollisti Chan Heungin selviytymisen opinnoistaan kymmenessä vuodessa.

Ensimmäisenä vuonna Chan Heung ei oppinut kung fua vaan puiden pilkkomista kirveellä yhdellä iskulla ja sen jälkeen sama dahn dolla. Ensin hän ei ymmärtänyt kuinka dahn dolla voidaan pilkkoa puita, mutta myöhemmin oppi tämän käyttäen jin ma, sei ping ma ja lok gwei ma -asentoja. Chan Heungin opittua nämä hän kysyi mestari Choylta, miksi hänen piti tehdä tällaista. Ja mestari vastasi: “Nyt tiedät kuinka voimaa tulee käyttää”. Choy Fook asui vuoren rinteellä lähellä joen rantaa. Rannalla hän opetti liikesarjoja ja talon takana, metsän vieressä, jongeja.

Choy Fook järjestää Chan Heungille jäähyväistilaisuuden

Eräänä päivänä Choy Fook tarjosi Chan Heungille juhla-aterian (banquet) ja valmisti tälle sängyn hyvästiksi. Juhlan aikana Choy Fook kertoi Chan Heungille omasta alkuperästään. Hän oli lähtöisin Fukienin Shaolin-temppelistä, joka oli tuhoutunut tulipalossa. Sillä aikaa kun hän oli Fukienissa, Qing-armeija kutsui 36 munkkia hänen temppelistään auttamaan Tiibetin kapinallisten tuhoamisessa. Kapinointia oli jatkunut kolme vuotta. Munkeilta vei kolme kuukautta saada Tiibet taas kontrolliin. Pelätessään Shaolinin munkkien voimaa Qing-hallitus kutsui munkit liittymään armeijaan munkkisotilaiksi. Kun munkit kieltäytyivät, Qing-hallitus, pelätessään tulevaisuuttaan, päättivät hävittää täydellisesti Shaolin temppelin polttamalla soihduilla koko temppelikompleksin 25. pvnä, 7. kuuta 11. vuotta keisari Jung Jingin kautta (n. 1734). Kaikkien kuuden pelastuneiden henki oli hiuskarvan varassa. Pelastuneiden joukossa oli Choy Fook, joka pakeni pää tulessa. Hän sai lempinimen “rumapää” päässä olevien paloarpien tähden.

Myöhemmin hän löysi Luo Fu -vuoren Kwantungin provinssista, minne hän meni piileskelemään. Choy Fook jatkoi sanomalla, että Shaolin-taistelulajit ovat saaneet alkunsa munkki Da Molta ja ne ovat myöhemmin kehittyneet munkki Gok Yuenin ja muiden mestarien toimesta. Temppelin ulkopuolella olevat mestarit ovat myös vaikuttaneet heidän taitoihinsa. Näitä olivat mm. Lee Sau ja Bak Juk Fung.

Ajan ja jatkuvan kokeilun myötä Shaolinin lajit kehittyivät ja saavuttivat muotonsa. Kuusi vuotta Shaolinin kung fu -harjoittelua kylmässä luokitellaan pieneksi saavutukseksi, kymmenen vuotta luokitellaan hyväksytyksi saavutukseksi. Choy Fook sanoi että ei ollut aivan varma johtuiko se Chan Heungin hyvästä onnesta vai Shaolinin taistelulajeista, että Chan Heung oli oppinut kaiken mitä hän voisi ikinä opettaa. Vaikka hän oli alistunut kohtaloonsa että hän saattaisi kuolla tässä erämaassa ja veisi lajinsa mukanaan hautaan, hän oli siitä huolimatta halukas lähettämään Chan Heungin kotiin. Choy Fook sanoi, että todellisen Shaolinin seuraajan pitäisi tavoitella myös Buddhan tietä sekä oppia myös kiinalaista lääketiedettä ja “kuutta maagista loitsua”. Tämän kuultuaan Chan Heung päätti jäädä vielä kahdeksi vuodeksi, kunnes jättäisi temppelin kahdentoista vuoden jälkeen. Jäähyväisten aikana Chan Heung kysyi tulevaisuudestaan opettajaltaan. Choy Fook kertoi hänelle, että vaikka hän ei kuvitellutkaan elämän olevan tuomarina olemista (istumista taistelulajien näytöksissä ja testeissä) hän ja hänen jälkeläisensä tulisivat olemaan miesten johtajia niin kauan kuin Shaolinin perinne pidettäisiin elävänä. Muiden annettujen ohjeiden lisäksi Choy Fook antoi Chan Heungille kaksoissäeparin (couplet), jonka aika on todistanut oikeaksi.

Lohikäärme ja tiikeri tapaavat taivaassa muistuttaakseen meitä Shaolinin tiestä.

Opeta seuraajille oikeamielisyyttä. Anna joka sukupolven elää ja kehittyä.

Chan Heung palasi kyläänsä ja perusti klinikan auttaakseen sairaita ja köyhiä. Myöhemmin perheen vanhimmat pyysivät häntä avaamaan koulun kylän sukuhalliin. Hän kutsui sitä Hung Sing Gwooniksi ja klinikkaansa Wing Sing Tongiksi. Chan Heung tiesi kaikkien kiinalaisten päälajien olevan peräisin Shaolin-temppelistä, kuten Hung, Lau, Choy, Lee ja Mok. Hän ajatteli että koska hän oli myös saanut opetuksen opettajilta nimeltä Choy, Lee ja Chan olisi oikein yhdistää heidän opetuksensa ja antaa lajille nimi joka juhlistaisi ja kunnioittaisi heidän työtään, sen sijaan että itsekkäästi kutsuisi lajiaan Chanin lajiksi. Hän valitsi nimen Choy Lee Fut antaen seuraavan selvityksen: Choy on kunnianosoitus munkki Choy Fookille, joka antoi hänelle paljon tietoa. Lee on kunnianosoitus Lee Yau Shanille ja samalla myös toista pioneeria Lee Sauta kohtaan, joka tuli ja laajensi sekä jalosti Shaolinin taistelulajien vaikutusta. Fut (Buddha) kunnioittaa buddhalaista alkuperää, koska kaikki hänen kolmen opettajansa historia periytyy Shaolin-temppelistä.

Chan Heungin poika Chan Koon Pak opetti lajin pojalleen Chan Yiu Chille ja hän opetti sen Chan Wan Honille.

Chan Wan Hon kuoli Guangzhoussa vuonna 1979 ja nyt on Chan Yong-Fan vuoro kantaa perheen perinnettä, levittää ja opettaa Choy Lee Futia.